Tuusulan seurakunnan lapsi- ja perhetyön joulukirje 2012

PIENI LIEKKI VALON ANTAA TOIVON TUIKKEEN SYDÄMEEN

Ensimmäinen adventtisunnuntai lähestyy ja
 aloittaa uuden kirkkovuoden. Sana adventti on latinaa
 ja tarkoittaa Herran tulemista.

Tulevana sunnuntaina 2.12. Tuusulan kirkossa on Hoosianna kirkko klo 16.00 Saamme nähdä joulun odotuksen merkkejä. Kynttilät puhuvat ja laulamme yhdessä Hoosiannaa.
Kirkko kestää n. 40min. Tervetuloa lapset, äidit ja isät, läheiset ja ystävät

Tänä vuonna sinulla on mahdollisuus osallistua päivähoidon joulukirkkoihin. Ne ovat aamuisin viikolla 50. Niiden ajat löytyvät, verkosta ja jouluesitteestä  
joka jaetaan kotiin tällä viikolla.

Päiväkerhoissa tehdään jo täysillä joulutouhuja. Tässä hieman maanantaipäivän 26.11. kuulumiskierrosta päiväkerhoista.

Kellokosken päiväkerhossa askarreltiin enkeleitä. Lastenohjaaja Tiina kertoi, että kerhotunnelma oli iloinen. Askarrellessaan lapset työskentelivät antaumuksella ja keskittyneesti. Loppuun Tiina lisäsi, että kerhotilan koristelu vaihtuu vähitellen jouluisemmaksi.

Lastenohjaaja Sari Lahelan tertusta kertoi, kuinka taitavasti lapset ompelivat huopasydämiä. Toisen ryhmän lapset tekivät jouluhiiriä. Ennen joulua lapset käyvät laulamassa joululauluja palvelutalo Kerttulissa.

Jokelan kerhossa askarreltiin joulutulppaania. Lastenohjaaja Marjaana kertoi, että osa lapsista leikki ja osa askarteli. Tunnelma oli hyvä ja Marjaana oli iloinen, sillä ryhmään tullut uusi lapsi oli saanut kavereita.

Mattilassa askarreltiin joulukuusia. Lastenohjaaja Leena muisti että eräs pikkuinen poika oli sanonut, että näitä oli hauska tehdä. Ryhmä oli täydessä työn touhussa.  

Riihikallion naperonurkassa, oli tällä kerralla pieniä kerholaisia. Siellä oltiin syöttötouhuissa. Täällä ei askarrella, sillä kaikki lapset olivat kovin pieniä. Nuorin oli vasta 1 vuoden. Leikki riittää pikkuisille, kertoi lastenohjaaja Hannele nauraen.

Kerhoissa tapahtuu näin joulun alla paljon kivoja juttuja samoin kuin siellä kotona. Joulusta puhutaan ja lapset kertovat joululahjatoiveita. Kauppakeskuksissa voi kenties tavata itse joulupukinkin. Joulu on lasten ja aikuisten yhteinen juhla, joten joulun odotus ja siihen valmistautuminen on ehkä kaikkein parasta.

Aikuisten keskinäinen yhteinen aika näin joulun alla voi olla kortilla, koska kotona on paljon monenlaista puuhaa. Siitä syystä aikuisten yhteiselle ajalle kannattaa varata (kalenterista) aikaa. Yhteisiä mukavia juttuja voisi olla leipominen ja pipareiden paistaminen. Voitte vaikka rakentaa lapsille piparkakkutalon.

Nautitaan pienistä yhdessäolon hetkistä, ja annetaan lapsille aikaa nauttia joulun salaisuuksista.

                                                INFO ASIAA!

            TAMMIKUUSSA PÄIVÄKERHOT JA

                      PERHEKERHOT AVAAVAT OVENSA VKOLLA 2.

           Poikkeuksena Riihikallion perhekerho,

                  joka avautuu vasta viikolla 4.

-  LAPSILLE LAPSILLE LAPSILLE LAPSILLE  -

Lasten satu, Pieni kynttilä sakastin nurkassa

                              kirjoittanut lastenohjaaja Jani.

Sadun voit ladata klikkaamalla alla loimottavaa kynttilää.

JOULUISIA TEHTÄVIÄ LÖYDÄT KLIKKAAMALLA ALLA OLEVAA KUVAA

Koko lapsi- ja perhetyön väki toivottaa teille kaikille sydämellistä ja
siunattua joulun aikaa.

Jari Sinkkosen luento Tuusulassa

”TÖLLÖ KIINNI JA SIIMAA KEHIIN”

JARI SINKKONEN TUUSULASSA

Jari Sinkkosen vierailu Tuusulassa keräsi Hyökkälän koulun auditorion täyteen kuulijoita. Jarin puhe oli viihdyttävää ja viihdyttävän puheen alla täyttä asiaa. Tässä muutamia otteita puheesta.

 
Ole ongella lapsen kanssa

Jari aloitti vahvasti puheensa vanhemmuudesta ja vanhemmuuden tunteista. Niihin kuuluvat myös riittämättömyys ja syyllisyys, tunteet joiden kanssa vanhemmat elävät.

Hyvään vanhemmuuteen kuuluvat epävarmuus ja epätietoisuus . Siitä syystä heitetään lapselle siimaa kuin oltaisiin ongella. Kysy lapselta älä luule. Rupattele lapsen kanssa, anna hänelle yhteistä aikaa.

Sinkkosen mukaan äidin hoiva on yhtä kuin ongella olemista. Äiti heittelee simaa kyselemällä lapselta mikä on. Vanhempi lapsi osaa kertoa itse ja vauva kertoo  muulla tavoin.

 

Humoristisesti Jari mainosti kirjojaan ”väliajalla”. Se sai ihmiset iloiseen tunnelmaan. Jarin hyvä huumorintaju oli hyvä lisä vakaviin aiheisiin.

 

 

Lapsen harrastukset

Jarin mukaan alakoulu ikäiset ovat koko ajan aikuisjohtoisessa toiminnassa, eli lapset ovat keskenään yhdessä liian vähän. Harrastusten tulisi olla molemmista mukavaa, niin lapsista kuin vanhemmista eikä suorittamisen pakkoa saisi olla. Lapsi poimii ne asiat joissa on hyvä olla. Vanhempien tulisi katsoa lapsen naamaa, se kertoo onko kaikki hyvin.

Kun lapsi lyö

Jari otti kantaa myös siihen kun lapsi lyö. Vanhempaa ei saa lyödä. Vanhemman tulee olla vahvempi kuin lapsi, sillä lapsi ei halua, että aikuinen on heikompi. Lapselle tulee sanoa ei, minua ei lyödä. Vanhemman tulisi kertoa lapselle miltä tuntuu kun lapsi lyö.

Lapsi ja tunteet

Lapsi saa tuoda vuorovaikutukseen tunteet. Lapselle pitäisi myös puhua tunteista: ei saa puhua rumia eikä lyödä mutta saa puhua tunteista.

Jos lapsella on turvallinen olo, hän katselee maailmaa avoimin silmin. lapset toivovat vanhempien olevan uljaita ja vahvoja jotka katsovat lasta lempeästi.

Jari puhui myös yksinhuoltajuudesta. Aikuisen ja lapsen välillä on sukupolvien ero. Tästä syystä tulisi muistaa oman rajan pitäminen. Yksinhuoltajalla tulee olla omia menoja, jotakin omaa.

Ainoa asia, jota aikuiset eivät saa jakaa lapsen kanssa on omat seksuaaliset kokemukset.

 

Lapsen pelimaailma

Jarilta tuli muutama kommentti liittyen peleihin ja nettiin.

§  Jos lapsi pelaa autopeliä jossa ajetaan ihmisen yli ja siitä saadaan pisteitä niin aivan varmasti siitä jää lapseen jälki.

§  Puhu lapsen kanssa nettisivuista, sillä lapselle jää traumoja kielletyistä sivuista.

§  Vanhempien tulisi pitää yhtä ja sopia rajoista.

 Nuoruusikä

§  Lapsen kanssa neuvottelua ja sopimuksia

§  Aikuisten tuki, välittäminen ja rajat edelleen tärkeitä

§  Vanhemman tulisi jarruttaa lapsen ylilyöntejä, jotta hän välttyisi kolhuilta. Isällä tärkeä rooli toimia jarrumiehenä ja sanoa lapselle: Älä vielä, anna itsellesi aikaa.

Lopuksi vanhemmat saivat kysyä Jarilta. Kysymykseen mitä tehdä, kun alle 3-vuotias katsoo koko ajan telkkaria tuli napakka vastaus: Töllö kiinni.

Jari heitti luennon aikana hyviä kysymyksiä ilmaan: Millaisin silmin katsot lasta? Mitä ajattelet lapsestasi? Millaisia piirteitä lapsessasi on? Mitkä piirteet aiheuttavat sinussa negatiivisia ajatuksia, muistuttaako kenties lapsesi jotakuta sukulaista? Näitä asioita voi itse kukin pohtia tykönään.

 

Suuret kiitokset Jarille ja kuulijoille! Oli mukava ilta ja ihmisiä oli paljon J

Luennolla mukana

Kirjoittanut
- Katja Hemmilä -

 

 

 

Spontaania nukketeatteria

Moikka kaikille. Tässä tällä viikolla lapset innostuivat kerhomme käsinukeista.
Siitä sitten syntyi hetkellinen tohina ja touhotus kun muutama innostunut päätti pistää esityksen pystyyn.
Ensimmäisen esityksen nimi oli: Punahilkka ja Puunhakkaaja


Tässä kuvassa nähdään mummo vasemmalla nukkumassa, hänen vieressään on susi ja vielä kurkistelee itse Punahilkkakin.


Toinen esitys oli nimeltään: Prinsessa Ruusunen ja Pahatar

Meitä varoitettiin heti alkuun, että näytelmässä saattaa olla paljon taistelua sekä jännittäviä kohtia. Kehoitettiin myös asiaan kuuluvasti pienempiä menemään aikuisten syliin, mikäli alkaa liikaa jännittämään.

Tässä pieni kuva esityksestä, hetkestä jolloin Pahatar tulee juhliin ja antaa lahjansa. Sehän oli, että kun prinsessa täyttää kuusitoista pistää hän sormensa värttinään ja kuolee.
Onneksi muistettiin myös hyvän haltian lahja, että Ruusunen vain nukahtaa. Koettiinpa lopuksi myös kunnon suukkokin minkä voimasta Ruusunen heräsi ikiunestaan.

Mukavaa tuntui olevan ja pientä ja vähän suurempaakin hepulointia oli välistä havaittavissa. Eihän siinä tietenkään mitään haittaa ole. Pieni hepulointi välillä pitää vain elämän hauskana :)

Tällaisia kuulumisia kirjoitteli tällä kertaa
- Jani -

Päiväkerhon vierailu Kerttulissa 26.9.2012

Syksy oli kauneimmillaan kun vierailimme hoivakoti Kerttulissa.

Järjestimme yhdessä lapsille ja vanhuksille yhteisen luontopolku tapahtuman

Yhdessä jonossa astellen saavuimme Kerttulin pihamaalle, jossa meitä oli vastaanottamassa yksi Kerttulin asukkaista...

Vanhukset ja lapset kiersivät yhdessä rastilta toiselle. Tällä rastilla tunnistettiin eri sieniä

Tämä tuotti hieman päänvaivaa myös vanhuksille. Lakka tiedettiin, mutta kaksi muuta nimeä olivat hakusessa. Tiedätkö sinä?

Välillä täytyi tehdä ihan oikeita poikien juttuja mm. kiivetä kivelle ja sitten taas jaksettiin keskittyä!

Pojat tiesivät varsin hyvin, että tästä tehdään raparperipiirakkaa ja että se on kirpeää

Päivä oli kovin kolea joten asukkaat kiirehtivät melko nopeasti sisätiloihin. Tämä outo lintu ihastutti lapsia ja sitä kävimme varoen silittämässä. "PUUTA" lapset totesivat.

Hyvää syksyä kaikille!

Mattilan luontoseikkailukerho 11.-15.6.2012

Mattilan luontoseikkailukerhoon oli ilmoittautunut 12 innokasta seikkailijaa. Joka aamu kokoonnuimme ensin Mattilan päiväkerhon pihaan, josta lähdimme kävellen läheiseen metsään. Lasten mielestä metsä ei ollut kovin lähellä, mutta kukaan ei kuitenkaan valittanut matkan pituutta ja metsään lähdettiin reippain mielin.

Mieleinen paikka löytyi aika pian, eikä kestänyt kuin hetki, kun puusta keksittiin hyvä oksa keinumiseen.

Ensin rakennettiin yhteinen iso maja, jossa oli mukava istua ja jutella. Olipa siellä yhtenä yönä vieraillut kettukin! Ihan oikeesti! Lapset löysivät majasta ketun jäljen...

Yhtenä päivänä pojat löysivät metsästä "skeittilaudan". Siitä riittikin keskusteltavaa. Touhua riitti muutenkin niin ohjattuna kuin ihan itse keksittynäkin. Lempileikki oli puuhippa ja sitä leikittiinkin joka päivä. Välillä laulettiin ja viimeisenä päivänä soitettiin metsäsoittimilla Jumalan kämmenellä.

Luontokerholaiset keksivät oman sadun, joka nähtiin metsäteatterina viimeisenä päivänä. Se esitettiin ainakin neljä kertaa, jotta kaikki halukkaat pääsivät esittämään!

Hiirten seikkailut

Olipa kerran 12 hiirtä ja ne asuivat metsässä. Ne leikkivät ja söivät juustoa. 

Ne pelkäsivät käärmettä yli kaiken. Käärme tuli heitä kohti ja sihisi: sssshhhhhh!

Hiiret juoksivat pakoon! Iiiiiiiikkk!

Karhu tuli hiiriä vastaan ja se pelasti hiiret käärmeeltä.

Karhu nosti hiiret syliin. Se nappasi käärmettä hännästä ja heitti kauas pois.

Sitten karhusta tuli hiirten ystävä. Karhu muutti hiirien lähelle ja suojeli heitä vaaroilta.

Loppu.

Käärme kiusaa hiiriä.

Karhu saapuu auttamaan...

...ja hätistää käärmeen pois!

 Tässä käärme lentää eikä edes mahdu kuvaan

  

Eräänä päivänä metsään tuli Hillevi-hiiri, joka tunsi itsensä hieman yksinäiseksi ja pyysikin lapsilta apua, että saisi ystäviä. Askartelimme kerhossa kivihiiret, jotka sitten seuraavana päivänä vietiin metsään Hillevin suureksi iloksi. Jokainen rakensi hiirellensä majan, ja tästä touhukkaasta päivästä löytyy paljon kuvia seuraavasta linkistä:

Majanrakennuspäivä

Samat kuvat ovat myös Facebookissa tekstien kanssa:

Tuusulan seurakunta Lapset ja perheet/ Luontoseikkailukerho

Tunnelmia kouluun siunaamisesta

Tunnelmia eskarilaisten kouluun siunaamisesta Jokelan kirkolla 

 maanantaina 21.5.2012.

Teemana oli Nooa ja vedenpaisumus sekä Jumalan huolenpito meistä kaikista.

 

 

Vene keinuu, vene keinuu, sataa, sataa vaan. 

 Myrsky yltyy, matkustajat ovat kauhuissaan. 

 Aallokko lyö yli laidan, vesi pärskähtää. 

 Sade taukoo, sateenkaaren taivahalla nään.

Kalervo-pappi ja kotiväki siunaamassa koulutielle lähtijöitä

Rukous sai musiikista siivet

Kullekin koulutiensä aloittajalle annettiin mukaan Lapsen Raamattu ja juhlan lopuksi juotiin kakkukahvit.

Opintie alkaa tässä. Tahdomme kaikki olla sinua siunaten lähettämässä.

Pieni mies, pieni nainen tulevaisuuden kuvajainen.

LASTEN AJATUKSIA PÄÄSIÄISESTÄ

Pääsiäinen tuo mukanaan monenmoista pohdintaa lasten kanssa. Päällimmäiseksi ajatukseksi lapsilla nousevat suklaamunat, joita pääsiäisenä saa syödä. Lapset muistelevat, että pääsiäinen on noitien, tipujen, pupujen ja kanien aikaa ja aikaa, jolloin syödään ”mamman keittämiä herkullisia pääsiäismunia ja herkkuja”. Mämmi tosin on vain harvan herkkua. Joku lapsista muisti myös pääsiäisen todellisen tarkoituksen: ”Jeesus kuoli ja heräs”.

Katselimme lasten kanssa aasia ja pohdimme miten se mahtaa liittyä pääsiäisen aikaan. Hieman sekoittuivat juhlapyhät lasten mielissä, kun joku muisteli Jeesuksen ratsastaneen aasilla talliin, mutta mitä pienistä. Toinen totesi, että Jeesus tarvitsi aasia, koska ei jaksanut kävellä. Lopulta yhteisen pohdinnan jälkeen tulimme siihen lopputulokseen, että Jeesus tuli Jerusalemiin pääsiäisjuhlille aasilla ratsastaen. Olivatko jalat puuduksissa, sitä emme tiedä.

Viikkoa aiemmin Timo-pappi oli käynyt kertomassa kerholaisille ehtoollisesta ja jotain oli siis tiedossa jo etukäteen, kun pohdimme pikarin ja leivän merkitystä pääsiäisen vietossa. Niinpä lapset muistivatkin, että Jeesus on antanut viinin ja leivän ja joku jopa sanoi, että ne on annettu muistoksi. Pohdittiin yhdessä, mitä muuta Jeesus ystävineen oli mahtanut syödä viimeisellä aterialla. Hedelmiä ja jotain lihaa ja joku kertoi tykkäävänsä kovasti jäätelöstä.

Ristissä lapset näkivät ensimmäiseksi Suomen lipun. Siitä pääsimmekin pohtimaan kysymystä, miksi joissain maissa on ristilippu. Eräs eskarilainen tiesi, että sellaiset maat ovat uskollisia maita ja täsmensi vielä, että niissä maissa uskotaan Jeesukseen. Lapset muistivat nähneensä ristejä hautausmailla ja hautajaisissa. He muistivat myös, että Jeesuksen hauta oli luolassa ja luolan suulla oli kivi. ”Jeesus anto henkensä meille ja kuoli meidän puolesta”, sanoi joku viisaasti.

Miten enkeli sitten liittyy pääsiäiseen? Lapset kuvailivat enkeliä, että se on aika hieno ja valtava. ”Naiset oli haudalla ja luulivat, että enkeli oli tehnyt Jeesukselle jotain pahaa, mutta se oli tehnyt hyvää. Enkeli kertoi, että Jeesus on turvassa”, totesi eräs kerholainen. Turvassa olemme mekin, Taivaan Isän hoidossa, näin voimme ajatella.

Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!

RIEMULLISTA PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!